Ota kantaa kirjan sisältöön

Tätä blogia lukee kymmeniä musiikin harrastajia ja ammattilaisia. Teillä kaikilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tulevan Pianovapari.com-kirjan sisältöön tätä juttua kommentoimalla. Annas kun alustan hieman…

Pianovapari.com-kirjan lähtökohtana on itsekseen soitellut vaparipianisti, joka on omin avuin päässyt siihen pisteeseen, että vasen käsi soittaa sointuja ja oikea käsi melodiaa nuoteista. Omien aloittavien oppilaitteni kohdalla tämä on tavallisin tilanne. Tästä lähdetään etenemään siirtämällä sointu oikealle ja basso vasemmalle kädelle sekä tutustumaan pianovaparin molempiin puoliin, komppaukseen ja melodiseen vapariin.

Pianovapari.com-kirjan läpi käytyään pianisti on oppinut soittamaan sekä melodisesti, että muutamalla yleisimmällä komppaustyylillä enimmääkseen melodia+sointumerkit-nuottikuvaa hyödyntäen, mutta alustavasti myös komppaamaan pelkästään korvakuulolta – sointuasteita hyödyntäen. Sointupuolelta ovat tulleet tutuiksi yleisimmät kolmi- ja nelisoinnut. Teoriapuolta pianisti ymmärtää riittävästi transponoidakseen biisin uudelle korkeudelle ja ottaakseen haltuun itselleen ennalta outoa nuottikuvaa. Kirjan ajatuksena on luonnollisesti edetä asteittain helposta kohti haastavampaa juttua.

Tässä Pianovapari.com-kirjan alustava asiasisältö järjestyksessä. Samalla myös linkki niihin juttuihin, joita olen tässä blogissa jo käsitellyt:
01. Basso + melodia
02. Sointumerkit (duuri, molli. C,F,G,Dm,Em,Am)
03. Melodinen vapari vs. komppaaminen
04. Humppakomppi
05. Valssikomppi
06. Sointukäännökset
07. Sormijärjestys kompattaessa (ja toinen juttu)
08. Balladikomppi
09. Pedaalin käyttö
10. Puolisävelaskel ja ylennykset (soinnut: D, E, A)
11. Melodinen vapaa säestys
12. Lippukomppi (”mansikkakeitto”)
13. Alennukset ja palautus (soinnut: Cm, Fm, Gm)
14. Sormijärjestys melodian kanssa
15. Käännösten käyttö melodisessa vaparissa vs. kompatessa (melodia ylimpänä vs. soinnut lähekkäin kompatessa)
16. KAIKKI duuri- ja mollisoinnut (Duuri: Pohjasävel, +4, +3. Molli: Pohjasävel, +3, +4)
17. Seiskasointu
18. 6/8-tahtilaji
19. Add9- ja sus4-soinnut
20. Biisin rakenne (Intro, verse, chorus jne… Maalit ja kertaukset. Segno ja Coda.)
21. Kauttasoinnut (C/G jne…)
22. Murtokomppi (1/8. Vasen pitkänä. Oikealla soinnun säveliä.)
23. 158 (= bassossa: pohjasävel, kvintti, oktaavi)
24. Kahden käden murtokomppi (1/8. Vasemmalla: Pohjasävel, Kvintti, Oktaavi. Oikealla: soinnun säveliä)
25. Duurisävellajit (K-K-P-K-K-K-P, etumerkintä ja näiden yhteys toisiinsa)
26. Sointuasteet (I-VII, erityisesti pääsointuasteet -> Komppausbiisien transponointia sointuasteiden avulla, soinnutusta.)
27. Mollisävellajit (=rinnakkaissävellajit)
28. Erikoistapauksia melodisessa vaparissa (Sointu vaihtuu kaaren päättävällä nuotilla. Tauko melodiassa soinnun kohdalla. Melodia ei kuulu sointuun.)
29. Dynamiikkaa (ppp-> fff, cresc. dim.)
30. Tempo (ritardando, fermaatti, rubato)

Kukin edellisistä otsikoista esitellään kirjassa aina yhdellä tämän tyyppisellä sivulla. Sivuja kirjaan tulee kaikkiaan satakunta eli edellä lueteltujen lisäksi on tietysti iso kasa biisejä, joissa opittuja asioita tehdään musiikiksi. Kirjasta on suunnitteilla myös jatko-osaa, jossa keskitytään esimerkiksi improvisointiin pentatoniikan ja blues-asteikon keinoin, muutenkin bluesiin, monipuolisempaan tulkintaan eli ylipäänsä entistä musikaalisempaan soittamiseen. Tämän ensimmäisen kirjan ytimenä on tarjota perustyökalut pianovaparin pariin sukeltamiseksi.

Mutta niitä kommentteja! Mitä mieltä olet kirjan alustavasti sisällöstä? Puuttuuko sinusta jotain olennaista? Onko joku mielestäsi tarpeetonta? Näkökulmia? Kommentoi vaan rohkiasti alla olevaan blootaan!

4 Responses to “Ota kantaa kirjan sisältöön”

  1. ElinaK Says:

    Hyvä Pietu! Vaparikirjoja ei todellakaa ole vielä liikaa. Kaksi huomiota tämänhetkisen tilanteen perusteella:

    1) Sormijärjestyksestä: Peukku kyllä, mutta heti kun soitellaan useampaa sointua peräkkäin, käytetään paljon nelosta ja vitosta vuorotellen. Tuleeko kirjaan kadensseja? Tai voisiko sormijärjestys -osiossa olla minimaalinen kadenssiesimerkki, johon on kirjoitettu sormijärjestys? Kun nelosta ja vitosta oppii alusta asti käyttämään tehokkaasti on melodian ja soinnun yhdistäminen jatkossa helpompaa.

    2) Musiikkitermeistä: Murtokomppi? Arpeggio? Murtosointu? Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, mutta toivon silti että viljelet rohkeasti myös ”oikeita” musiikkitermejä. Mitä enemmän niitä käyttää, sitä paremmin ne sisäistää. Kaikilla aloilla on oma termistönsä, joka aluksi tuntuu vaikealta, mutta lopulta selkiyttää kommunikointia. Rakkaalla lapsella ei tarvitse olla montaa nimeä :)

  2. pietu Says:

    1) Kadensseja tai oikeastaan juuri mitään muutakaan ”perinteisen” piano-opetuksen menetelmiä (kuten asteikot) kirjaan ei ole tulossa, paitsi kenties teoriapaloihin. Sormijärjestyksiä sen sijaan aion viljellä erityisesti melodian yhteydessä (luku 14) järkevien sormitusten suhteen. Hmm… Oikein jäin miettimään tuota nelosen käyttämistä sormituksissa. Synastikkikin siitä mainitsi sormijärjestysjutun yhteydessä. Se täytyy ottaa selvästikin suurennuslasin alle ja pyöritellä siitä kasvotusten eri ihmisten kanssa. Törmäillään!

    2) Totta. Tosin vaparigenreä leimaa (ehkäpä alan nuoruudesta johtuen) myös yksiselitteisten käsitteiden puute. ”Murtokomppi” on esimerkiksi sellainen sana, jota en ole muiden kuullut käyttävän, mutta toisaalta en ole kuullut muutakaan napakkaa nimeä usein käytetylle kitaran näppäilyn omaiselle kahdeksasosapohjaiselle murtosointuihin nojaavalle komppaustavalle. Opetustilanteessa olen kokenut arvokkaaksi sen, että asioilla on yksiselitteiset nimet, joihin oppilas voi aina turvautua. ”Murtosointukomppi” olisi tietysti osuvampi termi – ”sointu”-sana on omassa arkikäytössä tipahtanut keskeltä pois, mikä kieltämättä vie termiä etäämmäs alkuperäisestä. Arpeggiota taas en haluaisi käyttää, kun sillä ymmärretään sekä hidasta sävel kerrallaan-soittamista tai sitä nopeaa ”blöräytystä”.

    Khyyllä, vaihdankinpa murtosointukompin samoin tein kirjan lehdille!

    Kiitos Ellu arvokkaista kommenteista, keep it coming! :)

  3. outsa Says:

    Loppuun vielä yhteenveto/taulukko sointujen erilaisista merkintätavoista. Tämä tuli vaan mieleen, kun tuossa pari päivää sitten yritin epätoivoisesti netistä etsiä, että mitä se kolmio siellä sointumerkin välissä tarkoittikaan.

  4. pietu Says:

    Outsa: Joo, sointujen nimeämiskäytäntö on kyllä harmittavan kirjava pitkin maailmaa. Eihän siinä mitään sitten, kun eri kirjoitusasut on tiedossa, mutta kuinkahan monella lieneekään sama tarina kerrottavana kuin sinulla.

    P.S. Selvititkin varmasti, että kolmio = maj7. Asteen merkki (pallo) on dim ja asteen merkki pystyviivalla puoli-dim eli m7-5.

Kommentoi