“Vapaasäestys” vai “vapaa säestys”

Pianovapari on vain muutamia kymmeniä vuosia vanha ajattelumalli. Se on saanut Suomessa alkunsa viisikymmentäluvulla. Verrattuna esimerkiksi klassisen musiikin tai pelimannimeiningin perinteisiin, ollaan siis vasta korkeintaan äänenmurroksen kynnyksellä. Lajin uutuus näkyy siinäkin, että koko touhun kutsumanimestäkään ei olla vielä päästy yksimielisyyteen. Osa kirjoittaa vapaan säestyksen erikseen, kun toiset puhuvat vapaasäestyksestä.

Itse kirjoittaisin pelkän kielikorvan perusteella sanat yhteen: “vapaasäestys”. Harvat oppikirjat sekä tutkimusmaailma näyttää kuitenkin omaksuneen erikseen kirjoitetun muodon “vapaa säestys”. Niinpä minäkin virallisissa yhteyksissä taivun vapaaseen säestykseen ja alan vähitellen jopa tottua siihen. Arjessa ongelman voi kiertää kavereiden kesken puhumalla ihan vaan pianovaparista.

Yhdellä välilyönnillä on yllättävänkin syvällinen merkitys vaparin luonnetta mietittäessä. Jos sanat kirjoitetaan erikseen, lähestytään vaparia muuta musiikkia tukevalta kannalta – vapaasti säestäen. Silloin korostuu vaparin komppaava näkökulma: joku muu vetää sooloa ja säestäjä luo solistille rytmisen ja soinnullisen pohjan.

Jos sanat taas kirjoitetaan yhteen, saa vapaasäestys enemmänkin itsenäisen musisoinnin aseman. Tämä onkin kolikon toinen puoli – vaparin tyylikeinot taipuvat myös solistiseen tulkintaan. Tosin tähän näkökulmaan yhdistyy poikkeuksetta (ainakin jossain määrin) komppaaminen – jos ei yhdistyisi niin soittaja paukuttelisi menemään yhdellä sormella. Vastaavasti komppipuoleen kuuluu alku- ja välisoittojen sekä koristelujen kautta usein myös melodista tulkintaa.

Näin yksi viattoman oloinen välilyönti tuo esiin kaksi toisistaan eroavaa ja samalla toisiaan täydentävää näkökulmaa.

2 Responses to ““Vapaasäestys” vai “vapaa säestys””

  1. Jyrki T. Says:

    Kieliasu on tärkeä asia varsinkin näin suppealla alueella ja vieläpä pienessä maassa – meillä ei ole varaa hajottaa osaamistamme kovin moniin erilaisiin koulukuntiin. Siksi tervehdin tyydytyksellä tuota taipumistasi ”vapaaseen säestykseen” (tsekkaa vielä esimerkkisivujen ohjeista tämä, jossain vielä vilahteli vanhva versio). Se on kielitoimiston kanssa käydyn keskustelun tuloksena syntynyt ”normi”. LIsäksi SML:n tasosuoritusohjeissa on määritelty vapaan säestyksen uusi tuleminen täysin erilailla mitä se on aiemmin ollut – tai siis lähinnä ollut olematta.

    En ihan allekirjoita kaikkea tuota pohdiskeluasi yllä – ylipäänsä voidaan todeta että vapaa säestys (vs, vapsi, vapari…??) on kovin moneen taipuva ja kertoo muusikon laajennetuista taidoista verrattuna esim. nuoteista soittavaan ”soittajaan”.

    Nyt kun vapaa säestys on saanut valtakunnallisesti selkeästi tunnustetun aseman, tehkäämme kaikki töitä yhdessä sen eteenpäin viemiseksi ja kehittämiseksi. Onkin erinomaisen hienoa että olet saanut aikaan tälläisen sivuston.

  2. pietu Says:

    Kiitos kannustuksestasi Jyrki ja kiva, kun piipahdit sivustolle. Sinä et liene vähiten vaikuttanut siihen, että pyrin turruttamaan kielikorvani sille välilyönnille. Harjoittelua ilmeisesti vielä kaipaan, jos mallisivuille on tosiaan jäänyt virheellisiä taivutusmuotoja. Lisäänpä aiheen check-listaan läpikäytäväksi ennen julkaisua.

Kommentoi